Oppilaiden hyvinvointi poikkeusolojen etäopetuksessa

Kouluissamme siirryttiin keväällä 2020 lyhyellä ennakkovalmistautumisella etäopetukseen koronapandemian vuoksi. Samaan aikaan asetettiin rajoituksia myös harrastustoiminnan ja yleisötilaisuuksien järjestämiselle sekä suljettiin julkisia tiloja. Nuorten arki muuttui keväällä äkillisesti ja arvaamattomasti. Tutkimuksessa tarkastellaan ala- ja yläkoulun oppilaiden sekä lukion opiskelijoiden poikkeusolojen aikaista hyvinvointia unen, ruokailun, liikunnan, vuorovaikutuksen, osallisuuden, yksinäisyyden ja kiusaamisen näkökulmista. Lisäksi selvitetään, miten nämä tekijät olivat yhteydessä heidän hyvinvointinsa muutokseen etäjakson aikana. Empiirisenä aineistona käytetään kevään ja kesän 2020 aikana oppilailta (n=970; peruskoululaiset ja lukiolaiset) kyselyjen avulla kerättyä tietoa. Tutkimustulosten perusteella etäjakson aikana tapahtui oppilaiden hyvinvoinnin eri osa-alueilla yleisemmin kielteisiä kuin suotuisia muutoksia. Oppilaat nukkuivat keskimäärin enemmän ja kiusaamista ilmeni vähemmän kuin normaalin koulunkäynnin yhteydessä, mutta muissa hyvinvoinnin osatekijöissä muutos ei ollut suotuisaa. Noin kolmannes vastanneista oppilaista arvioi hyvinvointinsa heikentyneen etäopetuksen seurauksena. Monet hyvinvointia heikentäneet piirteet olivat yhteydessä toisiinsa ja kasautuivat samoille nuorille. Arjen rutiinit ja niiden hallinta auttavat hyvinvoinnin säilyttämisessä. Asiasanat: etäopetus, hyvinvointi, pandemiat, nuoret *** Student well-being during distance learning during the COVID-19 emergency In the spring of 2020, people’s daily lives changed suddenly and unpredictably due to COVID-19. This study examines the well-being of primary and secondary school students during the state of emergency from the perspectives of sleep, eating habits, physical activity, interaction, inclusion, loneliness, and bullying. In addition, the study explores how these factors were related to changes in student well-being during the school lockdown. The empirical data were collected from students (n=970; primary and secondary school students) during spring and summer 2020 by means of questionnaires. The results show that during the distance-learning period, negative changes in different aspects of students’ well-being were more common than positive ones. Approximately one-third of the respondents estimated that their well-being had deteriorated as a result of distance. Many of the characteristics that had a negative impact on well-being were interlinked and clustered among the same young people. Keywords: distance learning, well-being, pandemic, youth