Urasuunnittelutaitoja jäsentävä selvitys ja näkökulmia jatkokehittämistä varten

Tässä raportissa tarkastellaan kansalliseen ja kansainväliseen kirjallisuuteen pohjautuen sitä, kuin- ka yksilöiden ja ryhmien urasuunnittelutaidot vahvistuvat eri elämänvaiheissa ja konteksteissa. Lisäksi kuvataan sitä, millaisilla julkisilla ja yksityisillä palveluilla voidaan tukea urasuunnittelutaitojen kehittymistä. Urasuunnittelutaidot nähdään monitahoisina, metakognitiivisina koko elämän ajan rakentuvina kompetensseina, joita yksilö kehittää vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa. Raportissa tarkastellaan eri maiden urasuunnittelutaitojen viitekehyksiä ja kootaan yhteen kansallisten ja kansainvälisten arviointien sekä kehittämishankkeiden kautta havaittuja urasuunnittelutaitojen osatekijöitä, jotka ovat osoittautuneet merkityksellisiksi riippumatta kansallisesta kontekstista tai ohjauspalvelujen järjestämistavoista. Tarkastelussa huomioidaan se, millaisessa yhteiskunnallisessa ja sosiokulttuurisessa kontekstissa viitekehykset on laadittu, ja arvioidaan, miltä osin esitetyillä viitekehyksillä voisi olla yhtymäpintaa Suomen kansalliseen kontekstiin. Lisäksi ra- portissa tarkastellaan ja arvioidaan sitä, millaisin eri menetelmin urasuunnittelutaitojen lähtötasoa ja kehittymistä voidaan mitata, millaisia nämä mittarit ovat tai voisivat olla ja mihin niillä pyritään. Raportti sisältää konkreettisia ehdotuksia urasuunnittelutaitojen viitekehyksen kehittämisen tueksi Suomessa. Tämä raportti on laadittu osana KEHA-keskuksen toteuttamaa Urasuunnittelutaitojen edistämishanketta. Hanke pohjautuu Elinikäisen ohjauksen strategian 2020–2023 tavoitteisiin sekä Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen (2020) linjauksiin. Elinikäisen ohjauksen valtakunnalliseen kehittämiseen on saatu EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelman perusteella.