Ensimmäisen vuoden lukiolaiset rokotekielteisen verkkotekstin retoristen keinojen arvioijina

Artikkelissa tarkastellaan lukiolaisten arvioita verkkotekstissä käytetyistä retorisista keinoista. Tutkimuksessa analysoidaan, millaisia retorisia keinoja opiskelijat ovat tunnistaneet rokotekielteisestä verkkotekstistä ja miten he ovat niitä kuvailleet. Lisäksi arvioidaan, millaisia eroja on retoristen keinojen tunnistamisessa verkkotekstistä vakuuttuneiden ja siihen kriittisesti suhtautuneiden opiskelijoiden välillä. Vuonna 2016 kerätyn tutkimusaineiston vastaajat olivat ensimmäisen vuoden lukiolaisia (n=200). Suurin osa opiskelijoista piti tekstiä uskottavana. Analyysissä opiskelijoiden tunnistamat retoriset keinot ryhmiteltiin klassisen retoriikan mukaisiin yläkategorioihin: logokseen, eetokseen ja paatokseen. Logokseen liittyviä retorisia keinoja tunnistettiin parhaiten; erityisesti tutkimustietoon ja esimerkkeihin vetoaminen tunnistettiin usein. Useimpien tekstistä vakuuttuneiden vastauksissa tutkimustietoon ja esimerkkeihin vetoamisen nähtiin lisäävän tekstin uskottavuutta. Tekstiin kriittisesti suhtautuvista opiskelijoista suurin osa tunnisti myös tunteisiin vetoamista, jonka nähtiin heikentävän tekstin uskottavuutta. Opiskelijat, jotka osasivat suhtautua tekstiin epäilevämmin, arvioivat analyyttisemmin tekstissä käytettyjä retorisia keinoja. Tutkimus osoittaa, että opiskelijan tunnistaessa verkkotekstistä erityyppisten retoristen keinojen käyttötapoja hän pystyy reflektoimaan paremmin tekstin sisältöä suhteessa kirjoittajan pyrkimyksiin. Tulokset viittaavat siihen, että retoristen keinojen tunnistamisen ja arvioinnin opetukseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota lukio-opetuksessa ja tulevissa lukion opetussuunnitelmissakin.